Pariisin Invalidikirkko – Hôtel des Invalides (Les Invalides)

Pariisin näyttävimpiin rakennuksiin lukeutuu suuri kompleksi, jota suomeksi useimmiten tituleerataan Invalidikirkoksi. Se on kuitenkin paljon muutakin kuin vain kirkko, sillä 1600-luvulta peräisin olevan valtavan kompleksin suojiin kätkeytyy kirkon lisäksi museoita ja mausoleumeja. Ne kaikki liittyvät omalla tavallaan Ranskan sotahistoriaan.

Rakennuksen juuret ulottuvat vuodelle 1670, jolloin Ranskan silloinen kuningas Ludvig XIV, jonka tunnemme myös lempinimellä Aurinkokuningas, halusi tarjota tuhansille ikääntyvälle sotilaalle kodin ja heidän tarvitsemansa sairaalahoidon saman katon alla. Paikaksi valittiin ihastuttavan Seine-joen läheinen tontti, ja vuonna 1676 joelle katsovan julkisivun pituus oli jo 196 metriä ja sisäpihojakin löytyi peräti 15. Pian sairaalamaisen vanhainkodin yhteyteen rakennettiin myös pieni kirkko, jossa hoidettavien sotilaiden vaadittiin hoitavan sieluaan päivittäin.

Invalidikirkko: myöhemmin pikkukirkon vierelle kohosi kuninkaallisen perheen käyttöön tarkoitettu 107 metriä korkea kultakupolinen kappeli, jota kutsutaan tänään usein Invalidikirkoksi. Sen oli tarkoitus tulla myös kuninkaallisten hautapaikaksi. Rooman kuuluisan Pietarinkirkon innoittamasta (ja Yhdysvaltain kongressin mallina toimineesta) kappelista kehkeytyi yksi aikansa loisteliaimmista, kiitos arkkitehtien Libéral Bruantin ja Jules Harduin Mansartin. Sen suojissa lepäävät monet Ranskan suuret sotasankarit, kuten Napoléon Bonaparte, jonka ruumis tuotiin kotimaahan 1840 Saint Helenan saarelta, jossa sankari oli kuollut karkotettuna vuonna 1821. Upean punagraniittisessa arkussa on sisäkkäin viisi muuta arkkua! Myös hänen kaksi veljeään ja poikansa, Napoleon II, lepäävät samassa kirkossa. Viimeisin sinne haudattu on vuonna 1967 kuollut Ranskan armeijan marsalkka Alphonse Pierre Juin. Lisäksi noin kymmenen sotasankarin sydän lepää Invalidikirkossa, vaikka heidän ruumiinsa onkin haudattu muualle.

Invalidikirkon kompleksi on näytellyt keskeistä roolia myös Ranskan vallankumouksen aikaan vuonna 1789, sillä 17. heinäkuuta riehaantuneet pariisilaiset ryntäsivät sen kellarikerroksessa säilytettyjen tykkien ja muskettien kimppuun. Niille olikin samana päivänä tärkeää ja historiallista käyttöä Bastiljissa. Ranskan (sota)historiasta kiinnostuneiden kannattaa kääntyä esimerkiksi verkossa toimivan CDON-tavaratalon kirjavalikoiman puoleen ja noukkia sieltä itseä kiinnnostavat teokset, joiden kautta myös Invalidikirkon tausta valottuu.

Samaan kompleksiin liittyy myös kolme museota:

• Pariisin sotamuseo – Musée de l’Armée: jo vuodesta 1905 vierailijat ovat päässeet siellä tutustumaan erilaisiin 1300 – 1700 -luvun Euroopan alueen sota-aiheisiin kokoelmiin, jotka ovat maailman laajimpiin kuuluvia. Niiden joukosta erottuvat etenkin Napoleon Bonaparten univormut, henkilökohtaiset aseet ja jopa pienikokoisen suurmiehen kuolinvuode. Myös keskiaikaiset haarniskat ja miekat ovat vaikuttavia.
• Reliefikarttojen museo – Musée des Plans-Reliefs: esittelee todella yksityiskohtaisia pienoismalleja Ranskan linnoituksista 1600-luvulta alkaen.
• Musée de l’ordre de la Libération, jonka aiheena on Ranskan vapautuminen toisen maailmansodan aikana ja etenkin kenraali Charles de Gaulle, josta on jopa oma multimedia huone esityksineen.

Rakennusryppääseen kuuluu myös edelleen toimiva sotasairaala, joka hoitaa Rankan urheiden puolustajien haavoja ja vammoja ja tarjoaa näille tarvittaessa myös kodin.

Invalidikirkon käsittävän Hôtel des Invalides –kompleksin ja sen huikean 500 metrisen nurmikentän löydät heti Invalides-metroaseman ulkopuolelta. Samaisen metroaseman läheisyydessä sijaitsee muuten Suomen suurlähetystö, joka on vain kadun päässä upeasta rakennuksesta ja Seine-joesta.

Tilat ovat avoinna ma, ke – su 10 – 17/ 18, ti 10 – 21, kuukauden 1. maanantaina suljettu.

Liput: aikuiset 9,5 €/ 7,5 €, lapset & veteraanit/ sotilaat & alle 25-vuotiaat EU:n kansalaiset jne. ilmaiseksi